Sukuseuran vuosikokous 2010

Kuulumisia Kauhajoen sukukokouksesta.
Kolmisenkymmentä henkeä osallistui molempina päivinä Metsäpirtin Ahtiaisten sukukokoukseen syyskuun alussa Kauhajoella. Lauantaina käytiin poimimassa herkkuja ruokamessuilla ja tutustuttiin Kauhajoen veteraanien monipuoliseen ja mielenkiintoiseen perinnetaloon Sanssinkartanon renkituvassa.
Illalla Asuulissa palattiin porukalla kesän Metsäpirtin matkalle, jolla pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan esi-isä Lauri Ahtiaisen 1700-luvun asuinpaikka.
Sunnuntain ohjelmassa oli kukkien lasku Karjalaan jääneiden muistomerkille kirkon luona, käynti Eduskuntamuseossa sekä virallinen vuosikokous. Ja jokaisen ohjelman välillä nautittiin runsain mitoin Asuulin emäntien maukkaista tarjoiluista!
Virallisia kokousasioita:
Vuosikokouksessa käytiin läpi päättyneen kauden toimintaa ja suunniteltiin uutta sääntöjen edellyttämällä tavalla. Lisäksi valittiin Harri Laine jatkamaan seuran esimiehenä ja hallituksesta erovuorossa olleet Markut Laaksonen ja Lemmetti uudelle kolmivuotiskaudelle.
Viime vuoden toiminnan kohokohta oli ilman muuta sukuseuran kesäkuussa järjestämä matka Metsäpirttiin. Sille osallistui 32 henkeä. Matka oli merkittävä kahdessakin suhteessa: Kotiseutumatkalle osallistui poikkeuksellisen paljon nuorta väkeä. Toisaalta pystyttiin kohtuullisen suurella varmuudella löytämään paikka, jolla yhteinen esi-isä Lauri Ahtiainen aikanaan asui.
Toimintakertomuksen ohella hyväksyttiin toimikauden 2009-2010 tilinpäätös ja myös sitä edeltävä tilinpäätös, jota vuosi sitten ei voitu käsitellä tilintarkastuksen viivästyksen takia. Hallitukselle annettiin vastuuvapaus molemmista toimikausista.

Toimintasuunnitelman yhteydessä esimies Harri Laine kertoi sukukirjan käsillä olevista työvaiheista. Menneiden sukupolvien tiedot alkavat olla koossa 1900-luvulle asti. Viimeiset Metsäpirtin vuosikymmenet on kuitenkin käytävä läpi Mikkelin arkistossa, mikä vaatii aikaa. Työ vaikeutuu yhä enemmän sotien jälkeen, kun väki hajaantui kuka minnekin. Näitä puuttuvia tietoja joudutaan vielä kyselemään eri suunnista.
Kevääksi on suunnitteilla toimintapäivä, jonka teemasta ja paikasta keskusteltiin. Ideoita ja toivomuksia voi kertoa hallituksen jäsenille! Ensi vuoden vuosikokous pidetään syyskuun alussa yksipäiväisenä, ja senkin osalta sopii tehdä ehdotuksia paikasta ja ohjelmasta. Jäsenlehti ilmestyy keväällä ja lisäksi tiedotukseen käytetään nettisivuja.
Veteraanien perinnetalo
Kaksikymmentä vuotta sitten Kauhajoen veteraanit kokosivat voimansa ja keräsivät talteen sotaan liittyvät muistot. Ne sijoitettiin Veteraanien perinnetaloon, Kauhajoen keskustassa olevan Sanssinkartanon entiseen renkitupaan.
Tutustuimme taloon ja sinne koottuun esineistöön perinneyhdistyksen oppaiden Mauno Lehtisen ja Pauli Ikkelän johdolla. Vaikuttava paikka – varmasti laajimpia ja monipuolisimpia lajissaan. Ja omia muistojaan sinne ovat luovuttaneet myös Kauhajoen metsäpirttiläiset – kuvissa talvisodan murjoma maisema Kirvesmäestä ja vitriinissä Metsäpirtin lottien hihanauha.
Myös monien kauhajokelaisten sotilaiden tie sivusi viime sotien aikana Metsäpirttiä. Tykistön mukana heitä päätyi jatkosodan ajaksi Kannakselle Lempaalaan ja Valkeasaareen.
Perinnetaloon on rakennettu niin lottakanttiini, korsu kuin joukkosidontapaikkakin. Korsun ympärille on rakennettu myös sodan äänimaisema tykinkumoineen. Ja kuulimme ääninäytteen myös Teuvan Tiltun propagandaradiosta – Lehtisen mukaan kukaan ei kuitenkaan ole osoittanut, että ketään tällaista naishenkilöä olisi lähtenyt Neuvostoliittoon nimenomaan Teuvalta.
Viime sotien aikana Kauhajoella toimi jopa 2000-paikkainen sotasairaala, joka oli sijoitettuna mm. paikkakunnan kouluissa ja opistoissa. Niinpä perinnetalossa muistetaan myös tätä aikaa ja sen aikaista sairaanhoidon välineistöä.
Kauhajoen sankarihautausmaalla valkeat ristit vieri vieressä muistuttavat yhteensä 415 sankarivainajasta. Luvussa ovat myös Kauhajoen metsäpirttiläiset kaatuneet – myös Ahtiaisia on heidän joukossaan.
Uudempien aikojen ohella Veteraanien perinnetalossa muistetaan Suomen sotaa ja vuoden 1917 vapaussotaa. Sanssinkartanon nimi tulee Suomen sodan jälkeisiltä ajoilta, jolloin paikkakunnalle asettui von Schantzin suku. Suomen sodan 1808-09 aikana Kauhajoki oli sotanäyttämönä ja taisteluja käytiin mm. Päntäneellä ja Nummijärvellä.
Eduskunta sotaa paossa
Toinen mielenkiintoinen kohde oli Sanssin koulussa toimiva eduskuntamuseo, missä vierailimme sunnuntaina.
Talvisodan alussa, joulukuussa 1939 eduskunnan jäsenet ja virkamiehet pakattiin aamuyön pimeydessä junaan ja siirrettiin Kauhajoelle sotaa pakoon. Istunnot pidettiin Kauhajoen yhteislyseossa ja edustajat majoitettiin mm. kotitalouskouluun ja paikkakunnan matkustajakoteihin. Silloinen yhteiskoulu, nykyinen Sanssin koulu, on alun perin Terijoen Raivolassa rakennettu huvila, jonka hirret tuotiin junalla Kauhajoelle. Yhteislyseo aloitti tiloissa vuonna 1930.
Oppaana toimineen Mailis Korhosen mukaan eduskunnan evakuointipaikaksi harkittiin useitakin eri paikkakuntia Pohjanmaalla. Rautatien risteysasemat, lentokenttä- ja teollisuuspaikkakunnat eivät kuitenkaan käyneet päinsä pommitusten pelossa.
Kauhajoen yhteiskoulussa oli keskuslämmitys ja paikkakunnan useissa oppilaitoksissa majoitustilaa. Kotitalouskoulun tomera rouva rehtori sai soiton Helsingistä, ja kun kävi ilmi, ettei kyseessä ollut vain sota-ajan huhu vaan täysi tosi, alkoi paikkakunnalla tapahtua – pohjalaisella tarmokkuudella. Kaikki oli kuitenkin toteutettava täyden salaisuuden vallitessa. Kauhajokelaiset itsekin saivat laajemmin ja julkisesti kuulla eduskunnan vierailusta vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Aikanaan vieraista sanottiin vain, että oli saatu ”herraskaisia siirtolaisia”.
Eduskunta toimi Kauhajoella helmikuun 11. päivään saakka. Istuntoja pidettiin yhteensä 34. Salissa on yhä nähtävillä Hangon keksin peltilaatikko, joka toimitti vaaliuurnan virkaa äänestyksissä. Myös ikkunoiden pimennysverhot ovat alkuperäiset.
Sukukokouksen osanottajista moni muisti samaisen salin omilta kouluvuosiltaan. Silloin siellä ei liikuttu puhemiehen nuijan vaan liikunnanopettajan tamburiinin tahtiin.

Tunnelmia kuvina:

Suu makiaks! Kauhajoen ruokamessuilta sukukokouksen osallistujat hankkivat kassikaupalla kaikenlaisia herkkuja. Jaakko, Tarmo, Riitta ja Harri.

Kauhajoen veteraanit kokosivat parikymmentä vuotta sitten sota-ajan muistoja perinnetaloon, joka varmasti on koko Suomen upeimpia ja parhaiten hoidettuja. Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Mauno Lehtinen esitteli mm. kauhajokelaisten taistelulentäjien kohtaloita.

Kokouksen osanottajia Asuulissa.

Valmistaudumme kukkien laskuun Karjalaan jääneiden muistomerkille.

Harri ja Katariina laskivat Ahtiaisten sukuseuran kukat menneiden sukupolvien muistoksi.

Eduskuntamuseon pihalla

Kokousväkeä.

Kokousväkeä.

Kokousväkeä.

Kokousväkeä.

Kokousväkeä.
teksti: Raija Herrala-Nurmi
kuvat: Raija Herrala-Nurmi, Riitta Siltanen