Vuoden 2015 vuosikokous Lappeenrannassa
Marjola
Kangaskaupan myyjätär, viipurilainen Selma Tikka esitteli Avojaloin-näyttelyä.
Metsäpirtin Ahtiaisten sukuseuran vuosikokous pidettiin kaksipäiväisenä 12-13.9.2015 Lappeenrannassa.
Lauantaina paikalla oli n. 35 osallistujaa ja sunnuntain varsinaisessa vuosikokouksessa osallistujia oli 29. Kokouspaikkana oli loma- ja kokoushotelli
Marjola, joka sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Saimaan rannalla noin seitsemän kilometriä Lappeenrannan keskustasta koilliseen.
Lauantaina tutustuimme sekä Etelä-Karjalan museoon että Etelä-Karjalan taidemuseoon. Sää oli mitä mainioin
koko viikonlopun ajan.
Lappeenrannan kaupungin museoista Etelä-Karjalan museo, Ratsuväkimuseo ja Lappeenrannan taidemuseo sijaitsevat
Lappeenrannan Linnoituksessa vanhoissa kasarmi- ja varastorakennuksissa Kristiinankadun varrella. Linnoituksen vanhat venäläiskauden
sotilasrakennukset on muutettu museoiden käyttöön vuosikymmenien kuluessa. Nämä kaksi museota täydentävät
hienosti toisiaan esim. Avojaloin-10 elämää Kannaksella näyttelyn kohdalla.
Lappeenrannan taidemuseossa oli parastaikaa Avojaloin - 10 elämää Karjalan Kannaksella kymmenen
kertojan varaan rakentuva näyttely. Kertojat ovat todellisia henkilöitä, jotka edustavat eri alueita ja eri sosioekonomisia
ryhmiä. Mukana on sekä miehiä, naisia että lapsia. Kukin kertoja tuo kuvaan mukaan historian eri vaiheita ja tapahtumia.
Henkilöt ja heidän miljöönsä esitellään näyttelyssä lyhyiden
elämäkertatekstien, valokuvien, esineiden ja taideteosten avulla. Kaksi kertojaa jakaa aina yhden museosalin. Ajatuksena on,
että kahden ihmisen elinkeinoista, kontrasteista ja yhteyksistä muodostuu kävijän mielessä uusia oivalluksia.
Näyttely ei myöskään erottele taidekokoelmia ja esinekokoelmia, vaan ne täydentävät
näyttelyssä toisiaan. Kertojien elämäntarinoita täydentävät esimerkiksi Kannaksen ja ennen kaikkea Terijoen
huviloiden kohtalot. Muutamien huvilojen vaiheet tekevät niistä suorastaan persoonia. Huviloiden vaiheita seuraamalla havaitaan,
kuinka venäläisten kesäparatiisista tehtiin vuoden 1918 jälkeen suomalaisen keskiluokan matkailukohde.
Minulla on omakohtaista kosketuspintaa ja tarinaa Thiessin emigranttiperheestä, joka joutui pakeneman Pietarista
Turun seudulle Littoisiin Venäjän vallankumouksen melskeissä vuonna 1917. Thiesseillä oli myös kesähuvila Karjalan
kannaksella TerijoenKellomäessä. Jääköön tämä koskettava tarina kuitenkin kerrottavaksi joskus myöhemmin.
Tuhat ja yksi tarinaa löytyisi varmasti vielä myös Metsäpirtin Ahtiaisten vaiheista historian myllerryksessä.
Olisi häpeällistä, jollemme saisi näitä tarinoita tallennettua - vähiin käyvät ne tarinankertojat,
joilla on muistissa omakohtaisia kokemuksia Metsäpirtissä ennen sotia. Toki niitä tarinoita on kertynyt myös sotien
jälkeiseltä pitkältä jälleenrakentamisen kaudelta. Olisiko ajatusta ja tavoitetta koota hienon sukukirjamme jälkeen
"jatko-osa", joka sisältäisi lisää Ahtiaisten tarinoita. Joka tapauksessa muistelusten tallentaminen on äärimmäisen
tärkeää - teemme näin pienen kulttuuriteon.
Avojaloin -näyttelyyn tutustuimme draamaoppaan johdolla. Kangaskaupan myyjätär Selma Tikka kertoi
tarkemmin näyttelyn henkilöistä, joista osan hän tuntee ja muistakin tiesi kertoa.
Lappeenrannan linnoituksessa on näyttävä Viipurin 1:500 pienoismalli, joka on tilannekuva kaupungilta 2.9.1939
Harri Laine pohtii "alkukotia".
Etelä-Karjalan museossa on perusnäyttely, Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia, kertoo Lappeenrannan,
Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista. Kaupunkien historiaan on vaikuttanut niiden sijainti lännen ja
idän rajalla sekä hyvät kulkureitit. Kaupunkeja on leimannut monien rajakaupunkien tapaan monikulttuurisuus. Koska Rajalla
-näyttely on suunniteltu useita vuosia esillä olevaksi perusnäyttelyksi, löytyy siitä aineksia useaan museovierailuun.
Perusnäyttelyssä on esillä myös Viipurin pienoismalli. Se esittää Viipuria sellaisena kuin kaupunki oli
2. syyskuuta 1939. Museon pienoisteatterissa saimme mahdollisuuden katsoa Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta kertovia filmejä.
Sunnuntaina ennen varsinaisen vuosikokouksen alkua Harri Laine esitteli pohdintoja Metsäpirtin
Ahtiaisten mahdollisesta "alkukodista" Lappeessa. Lappeen pitäjä perustettiin 1437. Se oli tuolloin laaja emäpitäjä.
1500-1550 -luvuila Lappeen suurkunta käsitti Iitin, Joutsenon, Lappeen, Lemin, Luumäen, Mäntyharjun, Nuijamaan, Savitaipaleen,
Taipalsaaren ja Valkealan. Paikalla oli Kari Ahtiainen, jonka sukujuuret ovat lähinnä nykyisen Mäntyharjun alueelta.
Hän oli kovin kiinnostunut mahdollisesta yhtenevistä sukujuurista Metsäpirtin Ahtiaisten kanssa. Dna-tutkimuksen avulla
tämä voitaisiin mahdollisesti todentaa.
Varsinaisessa vuosikokouksessa Hyväksyttiin tilinpäätös. ja myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus.
Puheenjohtaja esitteli toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion 20l5-2016. Tulo- ja menoarvioon tulee pieniä täsmennyksiä
vuosikokouksen päätösten pohjalta. Puheenjohtaja kertoi Karjala dna-hankkeesta. Päätettiin, että sukuseura maksaa puolet
(n. 100€) yhden dna-tutkimuksen kustannuksista. Dna-tutkimuksen verrokkina olisi Kari Ahtiainen Mäntyharjun Ahtiaisista. Tutkimuksen
avulla voitaisiin saada selville mm. viitteitä Metsäpirtin ja Mäntyharjun Ahtiaisten mahdollisesta yhteisestä perimästä.
Sukuseuran hallituksen erovuoroiset jäsenet olivat Harri Laine, Raija Herrala-Nurmi ja Riitta Siltanen. Kaikki
ovat toimineet kaksi kolmivuotiskautta, joten heitä ei voitu valita jatkamaan hallituksessa. Raija Ahtiainen oli pyytänyt eroa
hallituksesta toimittuaan siinä yhden vuoden. Hänelle myönnettiin ero hallituksesta. Ehdotettiin uusiksi hallituksen jäseniksi
Jouni Ahtiaista, Matti Ahtiaista Vehmaalta, Tarmo Ahtiaista ja Liisahelena Ståhlea. Muita ehdotuksia ei tullut. Ehdotettuja kannatettiin.
Heidät valittiin hallitukseen kolmivuotiskaudeksi (Liisahelena Ståhle valittiin kaksivuotiskaudeksi hallituksesta eroa pyytäneen
Raija Ahtiaisen tilalle). Jouni Ahtiaista ehdotettiin ja kannatettiin. Hänet valittiin puheenjohtajaksi seuraavaksi toimintakaudeksi.
Harri Laine ja Harri Siltanen valittiin toiminnantarkastajiksi. Heille sijaisiksi valittiin Raija Herrala-Nurmi ja Markku Saarinen.
Pöytäkirjantarkastajiksi ja mahdollisten äänestysten ääntenlaskijoiksi valittiin Eeva Laukkanen Lappeenrannasta
ja Raimo Ahtiainen Laitilasta.
Saimaan rauhoittavat maisemat.
Ajankuluksi voi lepuutella vaikka pihakeinussa.
Marjolan pihapiiriä.
Tauolla ehtii haastella kuulumisia.
Sukuseuran seuraava vuosikokous päätettiin pitää yksipäiväisenä Länsi-Suomessa
syyskuun alussa 2016. Päätettiin, että keväällä 2016 järjestetään toimintapäivä
(ruokaperinteet, piirakat). Todettiin, että sukukirjaa on edelleen. saatavissa. Kirjaa markkinoidaan erilaisten tilaisuuksien yhteydessä.
Aineistoa täydennetään ja aineiston keräystä ja käsittelyä jatketaan. Todettiin, että sukuseuramme
jäsenmäärä on 198 varsinaista ja kolme nuorjäsentä.
Yhteiskuvassa kokouksen osallistujat, taustalla Etelä-Karjalan museo.
teksti: Markku Laaksonen
kuvat: Riitta Siltanen, Seppo Tamminen ja Markku Laaksonen
