Nuutajärven kokouskertomus
Metsäpirtin Ahtiaisten vuosikokous 7.9.2019
Nuutajärven kartano siintää tien päässä.
Kylän rakennuksia.
Kahvila Sylvi.
Nuutajärvi on Urjalan kunnan kylä historiallisessa Hämeen maakunnassa, nykyisin Pirkanmaata.
Valtatie 9 kulkee aivan Lasikylän läheltä, ja Taikayöntie (Seututie 230) Urjalasta Huittisiin on viehättävä turistireitti.
Metsäpirtin Ahtiaisten sukuseuran vuosikokous pidettiin maalaismaisemassa Nuutajärven lasikylässä Urjalassa lauantaina 7.9.2019. Läsnä oli 35 henkilöä, joista 30 oli sukuseuran jäseniä.
Tilaisuus aloitettiin ruokailulla Kahvila-Keittiö Sylvin tiloissa. Varsinaisessa vuosikokouksessa puhetta johti seuran varapuheenjohtaja Raija Herrala-Nurmi ja esteellisissä asioissa Markku Saarinen.
Kokousväkeä saapunut.
Esteellisten asioiden puheenjohtaja.
Kokouksen sihteeri ja puheenjohtaja.
Kokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat. Tilinpäätös hyväksyttiin, vastuuvapaus myönnettiin. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin vilkkaan keskustelun siivittämänä. Rahastonhoitaja esitteli tulo- ja menoarvion joka hyväksyttiin. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin hallituksen esitys (15 euroa). Jos jäsen haluaa kuulua seuramme kautta Karjalan Liittoon, hän voi suorittaa tuon jäsenmaksun kauttamme. Maksun suuruudesta tiedotetaan myöhemmin jäsenkirjeessä.
Kokousväkeä.
Hallituksen erovuoroisia jäseniä olivat Harri Laine ja Eija Herrala. He ovat toimineet yhden kolmivuotiskauden ja ovat suostuneet jatkamaan jollei muita ehdotuksia tule. Ei tullut muita ehdotuksia, joten Harri Laine ja Eija Herrala valittiin toiseksi kolmivuotiskaudeksi sukuseuran hallitukseen. Hallituksen jäsenistä valittiin seuraavaksi toimintakaudeksi puheenjohtajaksi Harri Laine. Toiminnantarkastajiksi valittiin Jaakko Ahtiainen ja Tarmo Ahtiainen. Heille varahenkilöiksi valittiin Matti Ahtiainen Nokialta ja Markku Saarinen.
Vuoden 2020 toimintaa: Jäsenlehti ilmestyy keväällä, toimintapäivää suunnitellaan alkukesään. Metsäpirtin pitäjäjuhla järjestetään Metsäpirtissä 23.5. Kiinnostuneet voivat lähteä esim. Metsäpirttiseuran matkalle mukaan. Karjalaiset Kesäjuhlat pidetään Helsingissä 12.-14.6. Tällöin juhlitaan Karjalan Liiton 80-vuotistaivalta. Sukuseuramme suunnittelee mahdollista tapahtumapäivää juhlien yhteyteen. Vuosikokouspaikasta ja ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin.
Tulevista tapahtumista tiedotetaan jäsenkirjeillä, sukuseuran nettisivuilla ja facebookissa.
Tilaisuuden jälkeen osallistuimme opastetulle kierrokselle Nuutajärven lasimuseossa ja taidelasigalleriassa. Oppaana toimi Jenni Sorsa.
Nuorin kokousvieras tarkkaavaisena.
Kuuntelemme hartaasti opasta.
Markku Saarinen lahjoitti tekemänsä tulitikkutelineen kokouksen vanhimmalle sekä kuopukselle.
Lasikylän historiaa ja nykyaikaa:
Nuutajärvellä sijaitsee Suomen vanhin lasikylä. Perustaja oli Nuutajärven kartanon omistaja Jacob Wilhelm Depont v. 1793. Lasia tarvittiin ikkuna- ja käyttölasiksi erityisesti Ruotsissa, valtakunnan emämaassa. Urjalassa oli onneksi runsaasti metsää – puuta kului jatkuvasti lasinpolttouunien lämmitykseen. (Suomen vanhin lasitehdas on kuitenkin perustettu Uudessakaupungissa jo v. 1681!). Adolf Törngren uudisti Nuutajärven toimintaa 1850-luvun lopulla. Hän toi lasinpuhaltajia lisää Ranskasta, Belgiasta ja Saksasta. Nämä taitajat opettivat suomalaisia. Saksalainen G.F. Stockmann seurasi ammattilaisia tehtaan kirjanpitäjäksi. Hän myös toimi ranskankielen tulkkina. Nuutajärveltä Stockmann jatkoi matkaansa Helsinkiin kauppaliikettä perustamaan. Nuutajärven lasitehtaasta tulikin aikansa johtava lasitehdas Suomessa.
Lasikylän alue ennen vanhaan.
Lasinpuhaltajat tekivät kengät jotka kestivät kuuman uunin lähellä.
Kylän kello on joutunut museoon.
Lasitehdas myytiin 1950-luvulla Wärtsilä-yhtymä oy:lle ja tästä ajasta alkoi suomalaisen taidelasituotannon nousu kansainväliseen maineeseen. Tunnettuja Nuutajärvellä vaikuttaneita lasitaiteilijoita ovat mm. Kaj Franck, Saara Hopea, Gunnel Nyman, Oiva Toikka, Inkeri Toikka, Kerttu Nurminen.
Vuonna 2014 tehtaan omistaja Iittala Group lopetti tehdastuotannon Nuutajärvellä. Nykyisin lasitaitelijoiden yhteenliittymän ansioista tehdään vielä taide- ja käyttölasia, järjestetään lasialan koulutusta, lasinpuhallusnäytöksiä.
Inkeri Toikan taidetta.
Oiva Toikan taidetta.
Modernimpaa lasitaidetta.
Vanhempaa taidelasia.
Uudempaa taidelasia.
Lasimiesten itsetehtyjä työkaluja.
Puinen muotti.
Lasimuseokierros näytti lasinvalmistuksen eri vaiheita ja historiaa, Lasigalleriassa oli taiteilijoiden taide- ja käyttölasia esillä. Viehättävä ympäristö vanhoine puurakennuksineen houkuttelee kävijöitä uudestaankin ihailemaan lasiammattilaisten taidonnäytteitä.
Opaskierroksella.
Upokas jossa lasimassa oli lasiuunissa.
Kellopytinki.
Makasiini toimii lasikauppana.
Lähtökahvien yhteydessä ehdittiin vielä ostoksille lasipuotiin ja muihin myymälöihin.
Lähtökavia odotellessa.
Lähtökahvitunnelmaa.
teksti: Katariina Ahtiainen. Historiatiedot pohjautuvat asiantuntija Marja-Leena Salon tekstiin.
kuvat: Katariina Ahtiainen, Riitta Siltanen, Liisahelena Ståhle, Leevi Tuokko
