ANTREA

Antrean ruokaperinteestä

Antrean piirakat olivat pyöreä perunakakkara ja puolikuun muotoinen ryynipiirakka riisi- tai ohraryyneistä. Kuoritaikina oli edellisissä ruisjauhoista, vedestä ja suolasta. Lanttukukon kuori tehtiin ruisleipäkuoreen lisäämällä ruisjauhoa, levyn päälle kevyesti suolattuja lanttuviipaleita ja siansilavaa. Suljettiin puolikuun muotoiseksi. Paistettiin n. 11/2 t. jälkilämmössä ja haudutettiin. Kesällä tehtiin patakukkoja (ks. yleisohjeet), kun oli tuoretta kalaa saatavana. (AH, HV)

Mitä kerättiin luonnosta? Mahlaa keväisin juoksutettiin. Kalaa pyydettiin katiskoilla pitkin kesää, verkoillakin, mutta pääasiassa ostettiin kutuaikaan ja suolattiin. Vuoksesta sai paljon kalaa. Lapset ravustivat haaveilla. Metsämansikoita syötiin marjamaitona. Vaapukoista tehtiin mehua ja hilloa. Mustikat laitettiin soseeksi. Puolukat survottiin puiseen saaviin. Antreassa meillä ei ollut karpalosoita. (ELS)

Antreassa ravustettiin. Ravuissa oli saksien sisus ja pyrstön sisus syötävää. Vanhat sanoivat, että se on sitkeää kuin kissan liha. - Isäni kävi metsällä talvella ja toi jäniksiä, lintuja, metsoja ja teeriä. Niitä ei käytetty kotona ruoaksi. Isä vei ne Viipuriin. Isäni oli myös karjan ostaja ja teurastaja.

Kotiteurastuksen yhteydessä suolista keitettiin saippuaa (kilo saippuasoodaa, 10 kg suolia). Äitini myikin saippuaa (siihen aikaan 6 mk kilo) ja sai myös palkinnon Enson maatalousnäyttelyssä. Mummoni kertoi, että lapsia narrattiin teurastuksen ajaksi naapurista hakemaan olematonta häntäveiviä ja uunia korjatessa hakemaan olematonta arinahöylää. (AA) Antreassa on myös tehty verestä verilettuja. Tytinää (sylttyä) tehtiin yleisesti ja sorkat säästettiin laskiaisrokkaan. (HV)

Antreassa Liikolan kylässä ennen v. 1922 noudatettiin lapsuudenkodissani seuraavaa ruokailujärjestystä: varhain aamulla aamukohvi, jota annettiin lapsillekin maidon kanssa. Klo 8 aikaan aamupäiväateria murkina: leipää voin kanssa, maitoa, kirnupiimää, (suolakalaa) ja edellisen päivän ruokia lämmitettiin. Ei ollut väliä oliko ruoka kylmää vai lämmintä. Sitten oli kahvi (päiväkohvi), sen kanssa syötiin vehnästä, jos oli tai hiivaleipää, lapsille kananmunaa voileivän kanssa. Päiväateria (puolpäinen) klo 2 aikaan. Talvella oli lihakeittoja, lohkoo, rokkaa, kaalii tai oli potkeitikkäitä, muusia tai uuniperunoita (raa'at perunat kuorittiin, leikattiin viipaleiksi, sian tai lampaanlihaa päälle, mikä anto perunoille makua ja kosteutta), joskus uunipuuroa. Iltapäiväkahvi (kohvi) 4 aikaan. Ei tarjottu kahvileipää. Iltanen 8 aikaan (iltane) voita, leipää, paistettuu jamakkaa maidon kanssa, puuroa, päivän tähteitä.Kun menimme naimisiin, oli häissämme vuonna 1922 istumapöytä ja pitokokki Anna-Mari Jantunen. Mieheni kodissa Antrean Kaukolan kylässä siirryttiin samana vuonna syömään kahdesti päivässä, pyhänä sama ruokajärjestys kuin arkena. Pyhänä oli marjoista jälkiruokia ja joskus arkenakin.Kahvi ostettiin raakana, paahdettiin itse ja jauhettiin itse. Sokeri oli toppasokeria tai hienoa sokeria. Kahvileivän valmistusohjeita saatiin mm. Pellervosta ja Kotiliedestä. (ELS) Olin häissä vuonna 1923 ja näin tarjottavan jälkiruokana puutarhamansikoita kermassa. Se oli silloin uutta. (Sokkalan kylä, AH)

Sananparsia Antreasta

Morjens sano voi potatil.Syö jamakkaa! Syö ja makkaa!Hik tulloo laiskal syyves, muttei työtä tehes.Koha o hänes! (sanoi emäntä ja heitti juoman ämpäristä vasikan selkään). Koha on hänes ku juomine vasika seläs (jos teki jotain huolimattomasti ja kiireesti)Piispa on käynt pappilas (kun vellissä oli palaneen makua). (HV)

Antrean tiedonantajia: KPT 6: Aino Ahvonen (AA 195), Annikki Honkanen (AH, haast. Kerttu Nousiainen, 209), Eeva Liisa Sokka, s. 1899 (ELS 27), Martta Väisänen (MV 211).

Haastattelut: Raija Jantunen (RJ, haast. Pirkko Sallinen-Gimpl).