SALMI

Salmissa oli kunnanlääkäri, kunnansairaala, kulkutautisairaala, apteekki, ja Kansallis-Osake-Pankin konttori. Teollisuuslaitoksia: Pitkäranta Oy:n sähkölaitoksia oli neljä, Paloniemen saha, Salmin Puu- ja Myllyosakeyhtiö, 2 meijeriä. Oy. Hosainoffin saha (perustettu 1872) ja muut samaan ryhmään kuuluneet teollisuuslaitokset lopettivat toimintansa 1930. Rautatie Salmiin rakennettiin v. 1942.

Vuonna 1919 perustettiin Salmin rajavartiosto (esikunta Pitkärannassa). 1./SR:n toimialueena oli Salmin pitäjä, pääsijoituspaikkana Manssila (ent. venäläistämiskoulu), uusi sijoituspaikka valmistui v. 1939 Kasakkalahteen juuri ennen sodan alkamista. 1./SR:n vartiot olivat Grosnoissa, Rajaselässä, Murrossa, Kanabrojärvellä ja Kaunoselässä sekä Tulemassa puhelinvartio. 4./SR:n vartiot olivat Käsnäselässä ja Hiisjärvellä (esikunta Impilahden Uomaan kylässä). Mantsinsaaren Pöllän kylässä oli Merivartioasema.

Salmi kuului Salmin evankelisluterilaiseen rajamaaseurakuntaan, Viipurin hiippakuntaan, Sortavalan rovastikuntaan (per. 1639), muodostettiin 1885 Impilahden rukoushuonekunnaksi, itsenäistyi 1922. Kirkko puusta (1877), korjattiin ja varustettiin tornilla 1909. Alttaritaulu Jeesus ristillä, I. Launiksen maalaama. Luterilaisen seurakunnan jäsenet (1936 1506 henkeä) asuivat hajallaan.

Salmin kreikkalaiskatolinen seurakunta (8300 henkeä v.1936) käsitti Salmin kunnan paitsi Mantsinsaarta, Lunkulansaaren länsiosaa ja Uuksalonpäätä (Mantsinsaaren kreikk.kat. seurakunta) sekä Ala- ja Ylä-Uuksua (Pitkärannan kreikk.kat. seurakunta). Salmi kuului Karjalan hiippakunnan kolmanteen valvontapiiriin. Salmin pogosta mainitaan 1500. Pyhälle Nikolaokselle nimetty tiilirakenteinen kirkko oli ruhtinatar Anna Orlov-Tsesmenskin rakennuttama 1815-24 ja uusittu 1935. Nyt se on täysin rappiolla. Kappelikirkot oli Manssilassa (1906) ja Orusjärvellä (1910). Rukoushuoneita (tsasounia) oli 18.

Historiallisia muistoja: Lukuisia uhrikalmistoja, Stolbovan rauhan (1617) rajakivi, ns. Variskivi Manssilan rannalla Laatokassa ja toinen rajakivi Manssilan maantiellä. V. 1639 perustetun ja 1700 hävitetyn Salmin evankelisluterilaisen kirkon ja hautausmaan paikka Miinalassa. Tuleman kylässä lahjoitusmaakartanon päärakennus.Oman lukunsa Salmin historiassa muodostavat 1600-luvun kaupunkihankkeet. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi v. 1632 käskyn perustaa kaupunkeja Karjalaan ja Inkerinmaalle. Käskynhaltija Henrik Spåre määräsi perustettavaksi kaupungit Sortavalaan ja Salmiin. Salmiin laadittiin asemakaava ja rajatarkastaja Henrik Blankenhagen nimettiin pormestariksi. Kumpikaan kaupunkihanke ei silloin käynnistynyt. V. 1643 perustettiin ja kaavoitettiin Sortavala sekä valittiin Salmin kaupungin paikaksi Miinala. Sortavalaan ilmoittautui heti 56 porvariksi pyrkivää ja sen kaupunkikehitys alkoi. Salmiin ei saatu vapaaehtoisia porvareita Blankenhagenin tarmokkaista yrityksistä huolimatta ja kaupunkihanke raukesi lopullisesti vv. 1656...61 ruptuurisotaan.

Salmi-Säätiö