IMPILAHTI

Pinta-ala oli vesistöineen 904 km2. Kuntaan kuului 27 kylää: Haukkaselkä, Hippola, Hunttila, Huunukka, Hättilä, Janaslahti, Kerisyrjä, Kirkonkylä, Kitelä, Koirinoja, Koivuselkä, Kokkoselkä, Kytösyrjä, Leppäsilta, Metsäkylä, Mursula, Mäkisalo, Nietjärvi, Pitkäranta, Purovaara, Ruokojärvi, Räkäli, Sumeria, Syskyjärvi, Syskyä, Uomaa ja Välimäki.

Kirkonkylä oli pitäjän hallinnon keskus, jossa oli myös useita kauppoja. Pitkäranta oli kauppalatasoinen teollisuustaajama, jossa oli mm. oppikoulu. Asukkaita oli 1930-luvulla 14.500, heistä runsaat puolet kuului luterilaiseen, vajaa puolet ortodoksiseen kirkkoon. Tärkein elinkeino oli voimakkaasti kehittyvä maa- ja metsätalous. Teollisuus työllisti myös hyvin, erityisesti Pitkärannan saha ja selluloosatehdas. Lisäksi oli Jylhävaaran puuhiomo, Hunttilan tiilitehdas, meijeri, myllyjä, sahoja ja voimalaitoksia.

Pitkärannassa louhittiin ja jalostettiin aiemmin lähinnä kuparimalmia, mutta sieltä saatiin myös rautaa, hopeaa ja tinaa. 1800-luvulla Pitkärannassa oli maan suurin pullotehdas. Välimäellä oli vuosisadan vaihteen tienoilla rautakaivos.Laatokan rantojen, rehevien lehtojen ja salojärvien näkymät ovat maalauksellisen kauniit. Sotien aikaiset taistelupaikat ovat mielenkiintoisia retkikohteita.

Pinta-ala oli vesistöineen 904 km2. Kuntaan kuului 27 kylää: Haukkaselkä, Hippola, Hunttila, Huunukka, Hättilä, Janaslahti, Kerisyrjä, Kirkonkylä, Kitelä, Koirinoja, Koivuselkä, Kokkoselkä, Kytösyrjä, Leppäsilta, Metsäkylä, Mursula, Mäkisalo, Nietjärvi, Pitkäranta, Purovaara, Ruokojärvi, Räkäli, Sumeria, Syskyjärvi, Syskyä, Uomaa ja Välimäki.

Kirkonkylä oli pitäjän hallinnon keskus, jossa oli myös useita kauppoja. Pitkäranta oli kauppalatasoinen teollisuustaajama, jossa oli mm. oppikoulu. Asukkaita oli 1930-luvulla 14.500, heistä runsaat puolet kuului luterilaiseen, vajaa puolet ortodoksiseen kirkkoon. Tärkein elinkeino oli voimakkaasti kehittyvä maa- ja metsätalous. Teollisuus työllisti myös hyvin, erityisesti Pitkärannan saha ja selluloosatehdas. Lisäksi oli Jylhävaaran puuhiomo, Hunttilan tiilitehdas, meijeri, myllyjä, sahoja ja voimalaitoksia.

Pitkärannassa louhittiin ja jalostettiin aiemmin lähinnä kuparimalmia, mutta sieltä saatiin myös rautaa, hopeaa ja tinaa. 1800-luvulla Pitkärannassa oli maan suurin pullotehdas. Välimäellä oli vuosisadan vaihteen tienoilla rautakaivos.Laatokan rantojen, rehevien lehtojen ja salojärvien näkymät ovat maalauksellisen kauniit. Sotien aikaiset taistelupaikat ovat mielenkiintoisia retkikohteita.

Ruokaperinteestä:

Hyvä ruoka on suunmukaista. Likilaskuinen leipä tai pulla oli "nitskaa". Jos leivän kuori oli noussut koholle, oli emäntä mennyt leivän sisään. Leipää käsiteltiin kunnioittaen, ei pantu ylösalaisin eikä heitelty. En tänmäpäivänäkään heitä leipää roskiin, koetan syödä tarkkaan joka palan. Ruoka siunattiin ja kiitettiin ruuan jälkeen taivaan isää ruuasta.(AK)

Rotinat impilahtelaisittain.Rotinoiksi olen saanut ison pullarinkelin, sen sisällä oli keitinpiiraita ja kuiva kakku. Korissahan ne yleensä vietiin. Minulle tuotiin matkalaukussa junakyydillä 1963.(AK)

Sananparsia:

Kenen kenkä kapsaa, sen suu napsaa. (AK)Suu söis, vatsa vetäis, vai ei kestä heikot siäret.Kyöhtyy suap, vai ei laihtuu.Suolane ja sakii on talonpojan makii. (AH, AK)

Impilahden tiedonantajat: KPT 6, Aili Helenius (AH 140), Saimi Jääskeläinen (SJ 69), Airi Kettunen (AK 205), Niina Karisalo (NK 156), Elsa Keränen (EK 156), Irma Jokilehto, haast. Eevi Takala (IJ 157), Enni Leskinen (EL 105), Aino Mäntylä (AM 156), Väinö Raninen (VR 66). Taustatietoa: Pirkko Sallinen-Gimpl (PSG)