KOIVISTO

= Primorsk. Maalaiskunta ja kauppala.

Koiviston maalaiskunta ja kauppala sijaitsivat Karjalan kannaksen länsiosassa Suomenlahden rannalla. Alueen pääosan muodosti pitkälle Viipurinlahteen työntyvä niemi ja sen kupeella olevat saaret, Koivusaari (Koivistonsaari), Tiurinsaari ja Piisaari. Koivistonniemen pituus kaakkois-luodesuunnassa on 39 km ja saarijonon pituus 27 km. Naapuripitäjät olivat Johannes ja Kuolemajärvi. Kauppalasta oli Viipuriin matkaa 50 km ja rajalle 100 km. Kunnan pinta-ala oli 285 km2 ja kauppalan 24 km2, yhteensä 309 km2. Koivistolla on runsaasti hiekka- ja sorakankaita. Niitä katkovat siellä täällä turvesuot, joiden keskellä oli lampia ja suonsilmiä. Savikkoja on vähän. Oli hyviä hiekkarantoja, kivikkoisia rantoja ja vesirajaan saakka ulottuvia nurmipeitteisiä rantoja.

Siellä täällä oli dyynimaita, joiden hiekkanietokset tuulen vaikutuksesta vaeltelivat eteenpäin ja muuttivat muotoaan. Niitä oli mm. Tervahartialan kylän eteläpuolella, Humaljoenlahden rantamilla, Patalan kylän lähettyvillä ja Tiurinsaaressa Vanhankylän kohdalla. Asukkaita oli maalaiskunnassa 9500 ja kauppalassa 2500. Kyliä oli 27, 15 mantereella ja 12 saaristossa. Pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä olivat mantereen kylät: Humaljoki, Makslahti, Vatnuori, Mannola, Härkälä, Kiiskilä, Penttilä, Tetrinniemi, Kurkela, Rautanen, Kaipiala, Savonniemi, Tervahartiala, Lemminkylä ja Näykkilä sekä saariston kylät: Saarenpää, Patala, Tiurinsaari, Jaakkola, Partiala, Keskisaari, Eistilä, Vanhakylä, Ingertilä, Kiurlahti, Alvattila ja Soukansaari. Asutuksen mukainen suuruusjärjestys on erilainen.

Koivisto mainitaan Viipurin kappelina v. 1548 ja omaksi seurakunnaksi se muodostettiin v. 1575. Koiviston satama mainitaan jo keskiajalla, v:sta 1270 alkaen. Laivoja rakennettiin lähes kaikissa rannikon kylissä aina 1900-luvun alkuun saakka. Talonpoikaispurjehtijat kulkivat laivoillaan pääasiassa Pietarin, Inkerinmaan ja Viron satamissa. 1930-luvun lopussa noin 300 koivistolaista sai vakituisen tai osittaisen toimeentulonsa merimiehen ammatissa. Kalastusta harjoitettiin saariston ja Koivistonsalmen rantakylissä sekä talvella että kesällä.Koiviston salmen Möllikänniemessä oli Itä-Suomen paras merisatamapaikka. Saaristo suojasi sitä tuulilta ja aallokolta ja merivirrat pitivät sen sulana muita Itä-Suomen satamia pitempään. Satamaan johti 9 m syvä väylä. Möllikän satama yhdessä Makslahden sataman kanssa oli vuonna 1933 Suomen satamista kuudenneksi suurin ja vientisatamana viidenneksi suurin. Vienti ja tuonti olivat yhteensä 387.250 tonniaTerijoki - Koivisto rautatie rakennettiin v. 1916 ja Viipurinrata v. 1925. Emopitäjästä v. 1927 eronnut Koiviston kauppala ja maalaiskunnan puolella Makslahden kylä olivat alueen vilkkaimmat liike-elämän keskukset. Koivistolla oli 5-luokkainen oppikoulu, useita osuuskassoja, säästö- ja liikepankki, merikylpylä, matkustajakoteja, sairaala, kalanjalostamoja, sahalaitoksia, laivaus- ja puutavaraliikkeitä, joka viikkoiset toripäivät jne.

Koivistolla leivottiin samoja piirakoita kuin Johanneksessa (ks. ohjeet), lisäksi mainitaan mm rusina- ja tattaripiirakka. Karjalanpiirakan mallisia soikeita avopiirakoita ei tehty, mutta muistetaan ruiskuoreen tehty soikea umpipiirakka ohraryynitäytteellä. Se ummistettiin kiinni ja paistettiin alassuin eli ummistuspuoli alapuolella arinaa vasten. (EMM)

Leivottiin kerran viikossa lauantaina. Piirakat paistettiin sekä arinalla että pellillä. Tavallisia piirakoita olivat:
- putsipiirakka (perunatäyte, pyöreä, avonainen
- marjapiirakat vehnäkuoreen levynä, avonaisia
- umpikuoriset kaali-, lanttu- ja kalatäytteellä sekä rusupiirakkana (ks. Johanneksen ohjeet). (ET)

Koivistolaisii, joha on!

- Elina, tie miul koivistolaisii ruokii, jottai vaikka!
- No mitä?.
- ?
- Tahot sie rusupiirakkaa?
- Joha on! Sehä ois jo jottai!
- Kuor ol ruisleipätaikinast. Sisuksii hakattii hienoks raakaa perunaa. Sit laitettii ensiks kuore pääl sianlihapalasii, sit näitä hienoks hakattui potattii, sit taas lihhaa ja sit kuor ummistettii. Sai olla kauva uunis.
- Sit ko otettii uunist pois, nii sit voijettii veel ja pantii hautumaa mone pehmee vaattee sissee. Joskus iha uuni pääl.
- Se ol sit hyvää ruokaa, ei mikkää välipala, ei nii hienoo sannaa sillo oltkaa.
- Oot sie millo syönt kalloi potattii pääl ja piela poikii utalaa ja voipilkkui?
- A vot, joha ois!Kalloi potattii päälsuolasii silakkoikuoriperunoi/potattii

Pantii potatit kuorineen kiehumaan. Sit ko ne olliit puolkypsii, nii sit pantii ne liotetut silakat siihe pääl.

Silakkaserpa piela poikii utalaperunoita, silakoita, sipulia, maitoa, jauhoa

Potatit kuorittii, lohottii ja keitettii puolkypsäks. Lisättii palotellut silakat. Annettii kiehuu hyvi kypsäks, suurustettii jauhoil. Nii, sipulii pilkottii vissii potattii kans yhtä aikaa.Voipilkutruisleipää, voita. Ruisleipää pilkottii kuutioiks pannul ja siihe laitettii voita taik markariinii. Siin niit sit tavallaa paahettii ja sit ko ne tuntuit sopivalt nii sit syötii.

- Muistat sie marjavellin?
- Mustikat ja vesi keitettii, siilattii, lisättii sokerii mau mukkaa. Suurustettii sopivaks potattijauhoil. Ei kovi paksuks. Tehtii melkei aina suntakiks. Joskus ol linnii ja pullaa sen kans. (ET)

Koiviston tiedonantajia: KPT 6: Lahja Lautsala (LL 47), Eeva Maria Mäkeläinen (EMM 153), Aino Pettersson (AP 35), Elina Toikka (ET 55).

http://www.kolumbus.fi/veli.hamalainen/Koivisto.htm