sukuni.fi/karjala/
Pitäjät - Hiitola
Info Pitäjät Karjalaisten_sukuyhteisöjen_liitto Linkit sukuni.fi
Antrea Harlu Heinjoki Hiitola Impilahti Jaakkima Johannes Jääski Kanneljärvi Kaukola Kirvu Kivennapa Koivisto Korpiselkä Kuolemajärvi Kurkijoki Käkisalmi Lavansaari Lumivaara Metsäpirtti Muolaa Pyhäjärvi Pälkjärvi Rautu Ruskeala Räisälä Sakkola Salmi Seiskari Soanlahti Sortavala Suistamo Suojärvi Suursaari Säkkijärvi Terijoki Tytärsaari Uusikirkko Vahviala Valkjärvi Viipuri Vuoksela Vuoksenranta Äyräpää
HIITOLA
Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa. Sen rajakuntina olivat Kaukola, Kirvu, Rautjärvi, Simpele ja Kurkijoki. Hiitolan pitäjän suurin pituus luoteesta kaakkoon oli 33 km ja leveys koillisesta lounaaseen 20 km. Sen halki virtaa Kokkolanjoki eli Hiitolanjoki, joka laskee vetensä Asilan kosken kautta Laatokkaan. Hiitolanjoki saa alkunsa Simpeleen Torsajärvestä. Toinen, Ilmeenjoki lähtee myös Simpeleen puolelta ja laskee Marjakosken ja Kaukolan pitäjän kautta Laatokkaan. Hiitola oli rautateitten risteysasema, mikä antoi pitäjälle oman merkittävän leimansa. Aseman lähellä on luonnonnähtävyytenä 50 m korkea Linnavuori ja Laatokan rannalla kaunis Kilpolan saaristo.
Pinta-ala oli 464 km2, josta viljeltyä 9000 ha ja metsää 38300 ha. Asukkaita oli ennen sotia lähes 8500, kyliä 40 ja kansakouluja 15. Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä. Siellä oli vuosisadan alkukymmeninä myös vahvaa sahateollisuutta, josta mainittakoon Pekonlahdessa sijaitseva A.Ahlström Oy:n omistama Pekonlahden saha omine laivastoineen. Pitäjän alueella oli myös pienempiä sahalaitoksia, tiilitehtaita, voimalaitoksia 2 kpl jne. Ennen kaikkea on mainittava SOK:n sota-aikana rakentama Haukkavaaran tiilitehdas, joka siihen aikaan oli Euroopan uudenaikaisimpia. Hiitolan alueelta ovat lähtöisin opperalaulajat Tuure Ara ja Martti Talvela sekä kirjailija Eeva Kilpi.
Hiitola nykyisin
Hiitola oli vuoteen 1990 asti suljettua aluetta. Siellä sijaitsi venäläisten panssariprikaati Hiitolan kirkon alueella. Vuonna 1990 rajat sinne alkoivat hitaasti aueta ja hiitolaiset pääsivät viidenkymmenen vuoden jälkeen käymään koti- ja synnyinseudullaan. Pitäjän alueella olevista rakennuksista 90% oli tuhoutunut. Mm. Hiitolan kirkko on palanut. Tiurulan kreikkalaiskatolinen kirkko tuhoutui jo sodan aikana 1941. Hiitolassa asuu tällä hetkellä 4500 venäläistä. Vuonna 1991-1992 saivat Hiisi-Säätiö ja Hiitolan Pitäjäseura neuvotelluksi yhteistyösopimuksen, jonka perusteella vuoden 1993 heinäkuussa pidettiin yhteiset Hiitola-juhlat Hiitolassa. Niihin osallistui lähes 400 suomalaista ja 700 venäläistä juhlavierasta. Juhlien aikana pystytettiin Hiitolan hautausmaalle muistomerkki menneiden sukupolvien muistoksi ja kunniaksi. Sankarivainajien muistomerkki on pystytetty marraskuussa 1995.
Sivujen ylläpito: eeva.hyytia@tilkkutakki.com